Emotionaaliset ongelmat ovat yleensä suoranaisia seurauksia siitä, että persoonallisuuden tarpeemme eivät ole täyttyneet turvallisuuden, tarpeellisuuden tai itseisarvomme alueilla. Pelko ja ahdistus ilmaisevat sitä, että olemme epävarmoja esimerkiksi turvallisuuden tarpeemme täyttymisestä. On tärkeää tiedostaa, että se, millaisissa tunnetiloissa elämme, määrittää elämämme laadun. Vieraskynäläisemme Mia Korpi purkaa tämänkertaisessa artikkelissamme muutamia myyttejä tunteista.
Oletko koskaan kulkenut vesiputouksen läpi sen toiselle puolelle? Katsellessaan ja ihaillessaan putouksen valtavaa pauhua, voimaa ja kauneutta, ajatus päästä sen lävitse katsomaan maisemaa putouksen takaa on vallannut ainakin minut. Seisoessaan putouksen alla luonnon huuhdeltavana, virkistettävänä ja herätettävänä, kristallinkirkkaan veden vyöryessä ylle valtavalla pauhulla, ei näe eikä kuule enää mitään muuta.
Mielessäni syntyi kerran ajatus, että tunteita voisi verrata vesiputoukseen. Hurmaantuminen vetää puoleensa ihailemaan kuin pimeässä valaistua upeaa putousta. Rakkaudelliset tunteet yhdessä intohimon kanssa parhaimmillaan ovat kuin virvoittava lähde trooppisella saarella, joka vilvoittaa kuumaa ihoa. Viha voi lyödä valtavalla voimalla ja tuhota kaiken alleen jäävän, voimakkaan vesiputouksen tavoin. Oikein valjastettuna ja käsiteltynä se voi yhtälailla antaa voimavarat positiiviselle muutokselle, jota ilman vihastumista ei voitaisi saavuttaa.
Putouksen ihailu kaukaa on aivan eri asia, kuin siihen astuminen ja sen kokeminen kaikessa voimassaan. Tunteetkin on samoin tarkoitettu tunnettavaksi sekä koettavaksi, ja kuitenkin meidän tulisi osata käydä ikään kuin niiden lävitse, jotta voisimme ymmärtää niiden todellisen merkityksen. Aivan kuten putouksen takaa joskus löytyy myös suojaisa luola, josta maailman voi nähdä aivan eri näkökulmasta. Veden armollinen verho pehmentää maisemaa ja saa sen kauneuden näyttämään jopa taianomaiselta.
Tunteemme ovat signaaleja ja toimivat ikään kuin auton merkkivalojen tavoin
Jos auton moottorivalo syttyy, emme suinkaan laita laastaria valon päälle, jotta se ei häiritsisi ajoamme, vaan selvitämme, mistä valon syttyminen johtuu. Vika halutaan korjata pikaisesti. Samoin on tunteidemme kanssa. Tunteet on tarkoitettu tunnistettavaksi ja parhaimmillaan ne voivat toimia polttoaineena kohti tavoitteitamme.
Tunteiden ei tule kuitenkaan hallita meitä, vaan meidän tehtävänämme on hallita ja hyödyntää niitä. Ne ovat erinomainen renki, mutta huono isäntä.
Tunteet ovat viestejä, joita meidän tulee kuunnella ja monitoroida. Tunteiden tunnistamisen jälkeen meidän tulee myös osata arvioida, onko tunne totuudellinen.
Purkakaamme nyt muutama myytti tunteista. Kulttuurissamme on usein käytetty vastakkainasettelua tunteet ja järki. Tänä päivänä kuitenkin tiedämme, että on olemassa myös sellainen asia kuin tunnejärki. Tunteet eivät siis ole järjen vastakohta. On äärimmäisen järkevää tunnistaa, ymmärtää ja valjastaa voimavaraksi tunteiden koko kirjo.
”Tunteelliset” ihmiset myöskään eivät ole ainoat, joiden vaarana on olla tunteiden johdateltavissa. Tunteiden kieltäminen ja tukahduttaminen itse asiassa johtaa siihen, että tunteet kontrolloivat elämäämme. Jos emme tunnista tunteitamme, ne voivat johdatella ”järkipäätöksiämme.” Esimerkiksi tietyn automerkin hankintaa voidaan perustella järjellä, mutta tosiasiassa ostopäätöksessä on ratkaisevaa se tunne, jonka tietty merkki tai tietyt auton ominaisuudet saavat meissä aikaan.
Ei ole myöskään mahdollista tukahduttaa selektiivisesti vain negatiivisia tunteita. Negatiivisten tunteita tukahdutettaessa myös positiiviset tunteet tukahtuvat.
Kaikki tunteet ovat itseisarvoltaan hyviä ja tarkoituksenmukaisia. Tunteet ovat signaaleja ja niiden on tarkoitus osoittaa, ovatko tarpeemme täyttyneet vai eivät.
Kaikessa yksinkertaisuudessaan onnellisuuden tunteen on tarkoitus ilmaista, että tarpeemme ovat täyttyneet. Jos koemme turhautumista tai vihaa, tarkoittaa se, että tarpeidemme täyttyminen on mielestämme estynyt. Kun koemme surua, pelkoa tai masennusta, epäilemme tai ajattelemme, ettei tarpeemme ole edes mahdollista tulla täytetyksi. Tai ainakin TULKITSEMME tilanteen niin.
Kun tunnet olosi vihaiseksi tai turhautuneeksi, kysy itseltäsi: ”Mikä tarpeeni on estetty täyttymästä?” Jos taas tunnet pelkoa tai hermostuneisuutta, kysy” Minkä tarpeen täyttymisestä olen epävarma tällä hetkellä?” Jos tunnet toivottomuutta tai masennusta, tutkiskele, minkä tarpeen täyttymiseen et enää jaksa uskoa ollenkaan.
Kun seuraamme tunnetta tarpeidemme suuntaan, saatamme huomata, että tunne on syntynyt uskomuksesta, miten luulemme tarpeen tulevan täytetyksi.
Yksi voimaannuttavimmista asioista on kyky kontrolloida tunteitamme sen sijaan, että ne kontrolloisivat meitä. Meillä tulee olla kyky sanoa tunteillemme: ”Kiitos antamastasi informaatiosta, nyt hoidan tilanteen parhaaksi näkemälläni tavalla. ”
Meidän on määrätietoisesti opittava käsittelemään tunteitamme tavoilla, jotka voimaannuttavat meitä
On tärkeää tiedostaa, että se, millaisissa tunnetiloissa elämme, määrittää elämämme laadun. Viidestä osa-alueesta (keho, mieli, emootiot, intuitio, henki) tunteet ovat ehkä haastavin vuoren huippu, joiden toiselle puolelle meidän tulee päästä halutessamme kehittää myös syvimpiä osa-alueitamme, intuitiotamme ja henkeämme.
Emotionaaliset ongelmat ovat yleensä suoranaisia seurauksia siitä, että persoonallisuuden tarpeemme eivät ole täyttyneet turvallisuuden, tarpeellisuuden tai itseisarvomme (itsetuntomme) alueilla. Pelko ja ahdistus ilmaisevat sitä, että olemme epävarmoja esimerkiksi turvallisuuden tarpeemme täyttymisestä. Negatiiviset tunteesi ovat ehkäpä paras vihje siitä, miten uskot tarpeittesi täyttyvän.
Kun on aika toimia haastavissa tilanteissa, on tärkeää, että olemme oppineet tyynnyttämään mielemme. Mikäli mielessä raivoaa ja myrskyää, toiminnan on odotettava, kunnes mieli on jälleen saatu tyynnytettyä. Henkilö, joka menettää malttinsa, on menettänyt tilanteen hallinnan.
Mark Divine toimii kouluttajana kandidaateille, jotka haluavat USA:n armeijan Navy SEAL erikoisjoukkoihin. Navy SEAL koulutusohjelma on tunnetusti yksi haastavimmista koulutusohjelmista maailmassa.
Ennen ajateltiin, että mielen ominaisuuksia ei voida kehittää; henkilö joko omaa vaativaan tehtävään tarvittavat ominaisuudet, tai sitten ei. Mark Divinen kaltaisten kouluttajien ansiosta koulutusohjelmaan pääsyprosentti on noussut. Vaikka Navy SEAL – ohjelmaan pääsyn fyysiset vaatimukset ovatkin erittäin vaativat - vain 6 prosenttia armeijan sotilaista täyttävät ne -
Mark Divine on sitä mieltä, että pääsy ei koskaan kaadu fysiikkaan, vaan nimenomaan tunteiden hallintaan.
Kokelaille opetettiin tekniikoita, jossa he keskittyvät neljään osa-alueeseen:
Tavoitteiden asettaminen - Visualisointi - Positiivinen dialogi itsensä kanssa - Kehon ja mielentilan hallinta.
Tavoitteiden asettaminen tehdään hyvin pienin askelin; keskitytään yhteen seuraavaan edessä olevaan askeleeseen. Visualisoinnissa sotilaat näkivät itsensä suorittamassa tehtävän voittoisasti.
Puhumme mielessämme itsellemme 300 - 1000 sanaa minuutissa. Puhumalla itsellemme positiivisesti, pystymme ”yliajamaan” amygdalasta, aivojen tunnekeskuksesta nousevia pelkoja. Kehon ja mielenhallintaan opetettiin hengitystekniikkaa. Hengitys on silta sympaattisen ja parasympaattisen hermoston välillä. Oikein hengittämällä pystymme rauhoittamaan kehon –taistele, pakene tai jäädy signaalin.
Näiden neljän menetelmän avulla hyväksymisprosentti nousi 33 % aiemman 25 % sijaan. Tällaisessa eliittiryhmässä, jossa jo kandidaatiksi pääsemisen vaatimukset ovat äärimmäisen korkeat, tulos on todella huomattava.
Mainittakoon, että aiemmin haettiin vain yksilöitä, jotka jo ennestään omasivat nämä taidot. Vasta viime aikoina on alettu todella ymmärtämään, miten näitä taitoja voidaan harjoittaa.
Aivoja on mahdollista harjoittaa onnellisuuteen
Aivomme on ohjelmoitu selviytymiseen, mutta ne toimivat parhaiten ja tehokkaimmin onnellisuudesta käsin. Kuten olemme jo kesän aikana todenneet, kiitollisuus on onnellisuuden korkein muoto. Mitä enemmän menemme kiitollisuuden ja onnellisuuden tilaan, sitä paremmin ohjelmoimme hermostomme toimimaan näistä tiloista käsin.
”Kipu elämässä on väistämätöntä, mutta kärsimys on valinnaista,” Haruki Murakami on sanonut.
Viktor Frankl on todennut, että ihmiseltä voidaan viedä kaikki muu, paitsi viimeinen vapauden muoto: vapaus valita oma asenteensa missä tahansa olosuhteissa. Erityinen painokkuus hänen sanoihinsa tulee siitä, että Viktor Frankl on käynyt lävitse ehkä haastavimpia olosuhteita, joita maa päällään kantaa: keskitysleirin kauhut.
Tunteemme on tarkoitettu meille voimanlähteeksi, ei riippakiveksi. On rohkeutta uskaltaa tuntea varsinkin sen jälkeen, kun meitä on satutettu. Meidän tulee kehittää ja kouluttaa tunne-elämäämme aivan samalla lailla kuin kehitämme älykkyyttämme. On tärkeää, että tiedämme, miten tuntea ja vastata elämän tarjoamiin tilaisuuksiin ja haasteisiin, ja miten päästää elämä sisäämme, jotta se voi koskettaa meitä tavalla, jotta tunnemme elävämme joka solullamme.
Sanoista tekoihin:
Ajattele jotakin, joka saa sinut turhautuneeksi tai vihaiseksi. Kun ajattelet asiaa, mittaa asteikolla 1-10 miten turhautunut tai vihainen olet.
Etsi, mikä päämäärä tai minkä tarpeen toteutuminen tilanteessa on estynyt.
Kirjoita se päiväkirjaasi: Esim. Olen turhautunut, koska turvallisuuden (varmuus) tarpeeni ei täyty. Olen vihainen, koska kunnioituksen tarpeeni ei täyty.
Kun olet kirjoittanut tämän, mittaa tunnetuksi uudestaan. Onko tila muuttunut?
Tarkista tunteen paikkaan pitävyys. Kysy itseltäsi, mitä muuta tämä voi tarkoittaa?
Tee päätös ja sitoudu tekemään jotain, jonka avulla voit strategisesti ja rakentavasti täyttää tarvetta, jonka täyttyminen on tilanteessa estynyt.
Visualisoi voitokas lopputulos kyseiseen tilanteeseen ja mittaa jälleen tunnetilasi asteikolla 1-10.
KoivuTV:n vieraskynäläisenä on hyvinvointivalmentaja/organisaatiokonsultti/DMK kouluttaja ja ihoterapeutti Mia Korpi, joka on työskennellyt Integrative Medicine Instituutissa Kanadassa johtavien terveys- ja hyvinvointiasiantuntijoiden kanssa.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös: