Aikataulujen perässä juokseminen on usein muiden ihmisten odotusten ja toiveiden toteuttamista. Kun oravanpyörästä hyppää hetkeksi pois, ihminen saa tilaa miettiä, mitä hän itse haluaa. Tästä prosessista voi lähteä suurikin elämänmuutos liikkeelle.
Yhteys itseen voi olla joskus kadoksissa. Tällöin koen olevani kuin merellä ajelehtiva laiva vailla määränpäätä. Keho tuntuu vieraalta, ajatukset häiritseviltä. Kun saan yhteyden palautettua, tunnen palaavani takaisin turvalliseen satamaan. Ykseyteen itseni kanssa. Kotiin.
Minulle läsnäolon harjoittaminen on nykyhetkeen keskittymisestä ja pään sisäisen sekamelskan rauhoittamista. Jotta en kokisi olevani pelkkä puhuva pää, on välillä tärkeää päästää irti ajatusten ylivallasta ja laajentaa huomio myös muualle kehoon.
Kehon kuuntelu ja sen tarpeisiin vastaaminen luo ykseyttä omaan itseen ja tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia hyvin konkreettisella tavalla. Kun opiskelin tanssi-liiketerapiamenetelmiä, liikuin säännöllisesti kehoni ehdoilla ja voin hyvin, vaikka kyseinen ajanjakso elämässäni oli vaikea. Jos en kykene antamaan keholleni sen tarvitsemaa huomiota, se alkaa vaatia sitä äänekkäästi. Vastustuskykyni laskee, lihakseni kireytyvät ja pää on tunkkainen.
Kuinka läsnäoloa voi sitten käytännössä harjoitella ja onnistuuko se jokaiselta? Monelle luontainen tapa harjoittaa läsnäoloa on hakeutua luontoon. Jo pelkkä metsälenkki tai avantouinti voi toimia tasapainottavana ja palauttavana kokemuksena. On myös olemassa erilaisia tekniikoita, joilla suunnataan huomio tietoisesti pois pään ylivallasta kehoon ja sen erilaisiin tuntemuksiin. Suomalla itselle rauhallinen hetki ilman puhelimia tai muita ärsykkeitä annetaan tilaa kehotietoisuudelle. Voidaan tarkkailla hengityksen liikettä, laskea sisään- ja uloshengitysten määrää ja samalla kuulostella, miltä keho tuntuu juuri nyt. Tärkeää on, että kehoa tarkkaillaan ilman pyrkimystä muuttaa mitään.
Kun pyritään kohti aitoja kohtaamisia ihmisten kanssa, tietoisen läsnäolon harjoittelu on tärkeää.
Meidän täytyy olla läsnä niin itsellemme kuin nykyhetkelle, jotta voimme olla hyviä kuuntelijoita. Ennen kaikkea meidän tulisi olla läsnä henkilölle, jota kuuntelemme. Mieli on oikukas, se kaipaa usein menneisyyteen tai askartelee tulevaisuuden kimpussa. Valmentajan on äärimmäisen tärkeää olla läsnä ja siksi tulisikin tunnistaa ne hetket, kun mieli temppuilee ja oppia taltuttamaan vikuroivat ajatukset.
Tässä esimerkki harjoituksesta, jonka olen oppinut Life Coach -koulutuksessa. Itsensä voi kuvitella läsnäolon kuplaan, jonka laajentaa niin suureksi, että sinne mahtuu myös toinen ihminen. Ja kun näin avaa sydämensä toiselle ihmiselle, kuuntelee automaattisesti myötätunnosta käsin. Tällöin on läsnä valmennettavalle, myötätuntoisena ja vastaanottavaisena. Samalla luo turvallisen, stressittömän ilmapiirin, jossa on helppo olla.
Koen tietoisen läsnäolon harjoittamisen hyödyttävän omaa arkeani monilla tavoilla. Koska teen yhtäaikaisesti useampaa projektia, työn tekeminen tuntuu välillä pirstaleiselta. Pystyn nykyään keskittymään paremmin yhteen työtehtävään kerrallaan, eikä keskeneräisyys häiritse niin paljon kuin ennen. Osaan johtaa itseäni paremmin ja ajanhallintani on kohentunut, mikä tuo levolllisuutta, auttaa laskeutumaan nykyhetkeen ja alentaa stressiä.
Tietoinen läsnäolo avaa mahdollisuuksia, uusia näkökulmia ja ratkaisujen ratkaisujen löytämistä. Kun saa tilaa omille ajatuksilleen, ihminen löytää oman voimansa ja rauhansa. Aikataulujen perässä juokseminen on usein muiden ihmisten odotusten ja toiveiden toteuttamista. Kun oravanpyörästä hyppää hetkeksi pois, ihminen saa tilaa miettiä, mitä hän itse haluaa. Tästä prosessista voi lähteä suurikin elämänmuutos liikkeelle.
Voidaan hyvin!
<3 Johanna
Seuraa KoivuTV:n ohjelmia täällä osoitteessa koivutv.com sekä some-kanavissamme: Facebook | Youtube | Instagram | Twitter
Sinua saattaisi kiinnostaa myös: